Kipu säären sisäsyrjällä, ei aina olekaan penikkatauti

Penikkatauti on yksi tyypillisimmistä rasitusvammoista, ja sitä esiintyy erityisesti juoksijoilla, pallo- ja hyppylajien edustajilla säären sisäsyrjällä. Jopa hyvin nuorilla, jolloin on tärkeää erottaa ne kasvukivuista, mutta myös kaiken tasoisilla ja ikäisillä juoksijoilla.

Tyypillistä on kipu rasituksen, varsinkin iskuttavan liikunnan, kuten juoksun aikana. Kipu saattaa poistua kun liikkuminen jatkuu, mutta usein palaa voimakkaana rasituksen loputtua, ja saattaa aiheuttaa leposärkyä säären etuosalla tai sisäsivulla.

Usein kipujen alkamiseen liitetään kohonneet rasitusmäärät ja penikkaoireita tavataankin pitkän matkan juoksijoilla. Kipu on puristavaa ja ajoittain niin voimakasta, että juoksemista ei voi jatkaa. Kipu johtuu lihasaitioiden kohonneesta paineesta ja sen aiheuttamasta ärsytyksestä ympäröiviin kudoksiin.

Myös jänteet ja säären luukalvo voivat ärsyyntyä, ja johtaa hoitamattomana rasitusmurtumaan. Ajoittain säären sisäsyrjä on painellessa arka, rasitusmurtumaa testattaessa erityisesti sääriluu on koputusarka.

Altistavia tekijöitä säären sisäsyrjän kivulle on useita, ja mahdollisimman tarkasti syyn löytäminen helpottaa vaivan hoitamista.

Kipu säären sisäsyrjällä - altistavat tekijät:

• Liiallinen rasitus, erityisesti iskuttava liikunta

• Liian nopeasti kasvava rasitus

• Huonot jalkineet

• Lihasepätasapaino nilkan tai lannerangan/lantion alueella

• Heikot ja/tai kireät pohjelihakset

• Ylipaino

Yleisesti hoito koostuu kuormituksen hallinnasta, säären ja jalkaterän lihasvoima lisäämisestä ja hallinnan kehittämisestä sekä tarvittaessa juoksutekniikan harjoittelusta.

Oikea diagnoosi on kuitenkin avain tulokselliselle hoidolle.

Pakottaako kipu säären sisäsyrjällä lopettamaan lenkin. Penikkatauti vai ei?

Penikkatauti ei ole kovin tarkka diagnoosi, kun kyseessä säären sisäsyrjällä vaivaava kipu

Penikkatauti ei ole kovin tarkka diagnoosi, ja sitä usein käytetään kun puhutaan kivuista säären sisäsyrjällä yleisesti. Usein penikkatauti oireet ovat säären sisäsyrjällä eli mediaalisesti, jolloin kyseessä lähes aina MTSS eli Medial Tibial Stress Syndrome. On kuitenkin tärkeää tiedostaa tiedostaa, että kipu ei aina ole niin yksiselitteinen, eikä penikkatautia varsinaisesti voida hoitaa ennen kivun syiden selvittämistä.

Sääressä kipu alueet menevät osittain ristiin:

📌Anterior Tibial Stress Syndrome (ATSS)

📌Medial Tibial Stress Syndrome (MTSS)

📌 Aitiopainesyndrooma

📌 Säären rasitusmurtuma

Penikkatauti voi tarkoittaa montaa eri vaivaa säären eri alueilla

Hoidon sisältö on kaikissa tapaukissa hieman eriävä, joten olisi tärkeää hakeutua ammattilaisen vastaanotolle kipujen ilmaantumisen alussa. Näin päästään hoitamaan oikeaa vaivaa oikeilla menetelmillä.

Medial Tibial Stress Syndrome (MTSS) ja anterior Tibial Stress Syndrome (ATSS)

Sääriluun mediaalinen rasitusoireyhtymä, joka tunnetaan myös lyhenteellä MTSS (Medial Tibial Stress Syndrome), on yleinen vaiva erityisesti urheilijoiden ja aktiivisten henkilöiden keskuudessa. Kipu tai epämukavuus ilmenee sääriluun keskiosassa, erityisesti sen mediaalisella eli sisäsyrjällä.

ATSS (Anterior Tibial Stress Syndrome) sen sijaan on hyvin vastaava vaiva kuin MTSS, mutta oirealue on säären edessä, yleensä paikallistuen etummaisen säärilihaksen alueelle.

Vaivat johtuvat usein toistuvasta rasituksesta, joka vaikuttaa sääriluun luukalvoon tai säären lihasten kiinnittymisalueeseen. Vaivojen taustalla on useimmiten liiallinen tai äkillinen fyysinen kuormitus, joka voi johtua esimerkiksi juoksusta, hyppimisestä tai muista intensiivisistä liikuntamuodoista. Tämä jatkuva rasitus aiheuttaa tulehdustilan, joka ilmenee kipuna ja turvotuksena.

Hieman lajista ja jalkaterän toiminnasta riippuen toisille ylirasitus kohdistuu säären eteen (ATSS) ja toisille säären sisäsivulle (MTSS).

Kipu voi vaihdella lievästä epämukavuudesta voimakkaaseen kipuun, joka rajoittaa liikuntaa ja päivittäisiä toimintoja. Yleisiä oireita ovat kipu, joka pahenee liikunnan aikana ja voi lievittyä levossa, sekä mahdollinen turvotus sääriluun alueella. Kipu voi myös tuntua erityisesti sääriluun sisäsyrjällä, ja se voi säteillä muihin alueisiin, kuten nilkkaan tai polveen.

Rasitusvamman riskiä lisäävät tekijät voivat olla muun muassa huonosti istuvat kengät, epätasaiset juoksualustat, liian nopea harjoittelun lisääminen tai huono lihaskunto. Hoito keskittyy ensisijaisesti lepoon ja rasituksen vähentämiseen. Jalkaterapia, venyttelyharjoitukset ja lihaskuntoharjoitukset voivat olla hyödyllisiä, sillä ne auttavat vahvistamaan sääriluun ympärillä olevia lihaksia ja parantamaan liikkuvuutta.

Näin juoksija hyötyy voimaharjoittelusta. - Lue lisää!

Lisäksi on tärkeää kiinnittää huomiota oikeanlaisiin kenkiin ja juoksutekniikkaan, jotta vaivan uusiutuminen voidaan estää. Kokonaisuudessaan vaiva vaatii huomiota ja asianmukaista hoitoa, ja vaivan syy on hyvä tutkia kunnolla. ATSS ja MTSS kuntoutuvat yleensä hyvin, mutta hoitamattomana voivat johtaa rasitusmurtumaan.

Säären aitiopainesyndrooma

Säären aitiopainesyndrooma tai lihasaitio-oireyhtymä, on haastava vaiva ja monet muistavat oireita säären alueella jo lapsuudessa. Nopea kasvupyrähdys saattaakin liittyä vaivan syntyyn, sillä syvässä säären lihasaitioissa sijaitsevat lihakset jäävät ahtaalle nopean säären pituuskasvun myötä.

Kipu sijaitsee usein säären sisäsivulla tai hyvin syvällä pohkeen alla, jossa säären syvä lihasaitio sijaitsee. Kipu sääreen tulee kun lihasaitioin lihakset turpoavat, eikä lihasaitoin kalvorakenne jousta riittävästi, jolloin paine kasvaa. Tämä ärsyttää alueen hermoja ja verisuonia sääressä.

Kivut esiintyvät tyypillisesti intensiivisen fyysisen aktiivisuuden seurauksena, erityisesti juoksun, kävelyn tai muiden jalkalihaksia kuormittavien liikuntamuotojen aikana. Usein rasitus peräkkäisinä päivinä pahentaa oireita.

Oireet, jotka liittyvät säären lihasaitio-oireyhtymään, voivat sisältää voimakasta kipua säären alueella, joka esiintyy erityisesti rasituksen aikana, sekä turvotusta ja tunnottomuutta säären alueella. Kipu saattaa helpottaa levon aikana, mutta palaa jälleen fyysisen aktiviteetin alkaessa.

Diagnoosi perustuu yleensä potilaan oireiden arvioimiseen, fyysiseen tutkimukseen ja mahdollisesti kuvantamistutkimuksiin, kuten ultraääniin tai magneettikuvaukseen, jotka voivat auttaa arvioimaan lihaskalvojen tilaa ja mahdollisia vaurioita.

Hoito säären lihasaitio-oireyhtymään voi vaihdella oireiden vakavuuden mukaan. Alkuvaiheessa suositellaan usein lepoa, jääpakkausten käyttöä turvotuksen vähentämiseksi sekä tulehduskipulääkkeiden käyttöä kivun lievittämiseksi. Jalkaterapia voi myös olla hyödyllistä, sillä se voi sisältää venyttelyä ja vahvistusharjoituksia. Liikkuvalle ihmiselle voidaan suositella kompressiosukkien käyttöä. Haastavammissa tapauksissa kirurginen lihasaitioin avaaminen saattaa helpottaa oireita.

Ennaltaehkäisyssä tärkeää on huolehtia riittävästä lämmittelystä ennen liikuntasuorituksia sekä kehittää lihasten kestävyyttä ja joustavuutta säännöllisellä harjoittelulla. Oikeanlaisten kenkien valinta ja juoksutekniikan hiominen voivat myös auttaa. Jos oireet jatkuvat tai pahenevat, on suositeltavaa kääntyä ammattilaisen puoleen, jotta voidaan arvioida tilannetta tarkemmin ja saada tarvittavaa hoitoa.

Säären rasitusmurtuma

Säären rasitusmurtuma esiintyy erityisesti urheilijoilla ja aktiivisilla ihmisillä. Tämä vamma syntyy, kun sääriluu, altistuu toistuvalle ja voimakkaalle rasitukselle, jotka ylittävät luun kyvyn toipua ja sopeutua. Rasitusmurtumat ovat usein seurausta liian intensiivisestä harjoittelusta, äkillisistä muutoksista liikuntatottumuksissa tai huonosta tekniikasta urheilusuorituksissa.

Rasitusmurtuman oireet voivat vaihdella, mutta tyypillisesti ne sisältävät paikallista kipua, joka pahenee rasituksen myötä ja voi lievittyä levossa. Alkuvaiheessa kipu saattaa tuntua vain kevyesti, mutta ajan myötä se voi voimistua ja alkaa vaikuttaa päivittäisiin toimintoihin. Jos vammaa ei hoideta asianmukaisesti, se voi johtaa vakavampiin ongelmiin, kuten täydellisiin murtumiin tai pitkäaikaisiin kiputiloihin, ja sitä kautta pidempiin taukoihin urheilusta.

Diagnoosi tehdään yleensä kliinisen tutkimuksen ja kuvantamistutkimusten, kuten röntgenkuvauksen tai magneettikuvauksen, avulla. Röntgenkuvissa rasitusmurtumat eivät aina näy heti, joten magneettikuvaus voi olla tarpeen tarkemman arvioinnin saamiseksi. Kuvantamiseen menoa kannattaa harkita jos taustalla on esimerkiksi juoksun aloittaminen ja sääressä on koputusarkuutta.

Hoito perustuu vamman vakavuuteen ja voi sisältää lepoa, tulehduskipulääkkeiden käyttöä, fysioterapiaa sekä mahdollisesti ortopedisten apuvälineiden, kuten tukisiteiden tai kipsin, käyttöä.

Ennaltaehkäisy on tärkeä osa rasitusmurtumien hallintaa. Tämä sisältää asteittaisen harjoittelun lisäämisen, riittävän palautumisen varmistamisen, oikean tekniikan käyttämisen urheilussa sekä tarvittaessa sopivien jalkineiden valitsemisen. Hyvä lihaskunto ja nilkan joustavuus voivat myös auttaa vähentämään riskiä. On suositeltavaa kuunnella kehoa ja kiinnittää huomiota mahdollisiin varoitusmerkkeihin, kuten kipuun tai epämukavuuteen, jotta voidaan välttää vakavampia vammoja tulevaisuudessa.

Ovatko pohkeesi kehosi heikoin lenkki, ja aiheutuuko säärikipu heikosta iskunvaimennuksesta?

Kasto täältä Voimaa Pohkeisiin verkkokurssi ja kehitä pohkeidesi voimaa!

Voimaa pohkeisiin verkkokurssi