Lattajalka on lapsella normaali kehitysvaihe kasvun yhteydessä, mutta aikuisella lattajalan muodostuminen saattaa johtua takimmaisen säärilihaksen toimintahäiriöstä.
Takimmaisen säärilihaksen toimintahäiriö jaetaan vakavuutensa mukaan neljään eri kategoriaan, joista ensimmäisessä kahdessa oireet keskittyvät pehmytkudoksiin, mutta kahdessa jälkimmäisessä muutoksia nähdään myös niveltasolla. Lattajalka muodostuu siis ajan kanssa, mutta voi jäädä pysyväksi, ilman kunnollista hoitoa.
Ensioireet ovat rasituksen jälkeinen kipu jalkaterän sisäsivulla (takimmaisen säärilihaksen kiinnityskohdassa) ja sisäkehräsen takana (takimmaisen säärilihaksen jännealueella), vain toisessa jalassa. Myöhemmin myös pinnemäinen kipu saattaa esiintyä jalkaterän ulkosivulla, joka liittyy sisäkaaren romahtamiseen, ja lattajalan muodostumiseen.
Lievimmillään takimmaisen säärilihaksen venyttyminen on väliaikaista, ja vastaa hyvin lihasvoimaharjoitteluun ja kevyempää ulkopuoliseen tukeen kuten kinesio-teippaukseen.
Katso täältä jalkaterän sisäkaarta tukeva ja takimmaista säärilihasta aktivoiva kinesio-teippaus, jonka voit tehdä itse. Huomiothan, että kinesio-teippaus ei välttämättä toimi mikäli lattajalka on jo muodostunut.
Hoitamattomana jänteen venyttyminen jää pysyväksi, ja jalkaterän sisäkaaren kannattelu häiriintyy. Kenkä- ja pohjallisterapia ovat isossa roolissa. Niiden avulla lattajalan ennaltaehkäisyssä pyritään tukemaan ja nostamaan jalkaterän sisäkaarta.
Takimmaisen säärilihaksen jänteen venyttymisen taustalla saattaa olla osittainen tai totaalinen repeämä, tai merkittävä lihaksen heikkous.
Varpaillenousu on haastavaa, sillä sisäkaaren tuki on heikko. Myös kävelyssä sisäkaaren tuki pettää ja askelluksen ponnistus jää vajaaksi. Tilanteen jatkuessa takimmaisdn säärilihaksen heikko toiminta arjen liikkeissä rasittaa ja venyttää jalkaterä kudoksia, ja johtaa aikuisiän lattajalan syntymiseen.
Mikäli lattajalka on muodostunut aikuisiällä, kasvaa alemman ja ylemmän nilkkanivelen nivelrikon riski huomattavasti. Kirurginen hoitolinja tulee usein vaihtoehdoksi, sillä kuntoutus on usein epäonnistunut ja muutokset takimmaisen säärilihaksen jänteessä ovat pysyviä.
Yleensä takimmaisen säärilihaksen toimintahäiriö on vain toisessa jalassa, eikä tarkkaa syytä vaivan synnylle tiedetä. Aikaisessa vaiheessa aloitettu kuntoutus tehoaa hyvin, eikä lattajalka pääse muodostumaan.
Mikäli havaitset oireita jalkaterän sisäsivulla, sisäkaaren alueella tai sisäkehräsluun takana rasituksen jälkeen ota yhteyttä jalkaterapeuttiin. Jos huomaat toisen jalkasi muuttuneen enemmän lattajalan näköiseksi, suositellaan jalkaterapeutin hoitoon hakeutumista välittömästi.
Sinua auttavat jalkaterapeuttimme Helsingissä ja Tampereella!
Lähteet:
Lin&Lui 2016, Kullig ym. 2009, Roos ym. 2018