Polvilumpion sijoiltaanmeno – syyt, oireet ja tehokas hoito

Polvilumpion sijoiltaanmeno (patellan luksaatio) on suhteellisen harvinainen, mutta kivulias vamma, joka muodostaa noin 3 % kaikista polvivammoista. Usein kyseessä ei ole kertaluonteinen tapahtuma – ensimmäisen sijoiltaanmenon jälkeen vamma uusiutuu jopa joka kolmannella potilaalla, ja useamman kerran sattuneiden kohdalla riski on jo 50 %.

Vamma on yleinen erityisesti nuorilla urheilijoilla, etenkin naisilla, ja se voi rajoittaa liikuntaa ja harrastuksia pitkään ilman oikeaa hoitoa ja kuntoutusta.

Miten polvilumpion sijoiltaanmeno tapahtuu?

Polvilumpio sijaitsee reisiluun etupinnassa jänteiden välissä ja liukuu urassa polven koukistuessa ja ojentuessa.
Polvilumpion sijoiltaanmeno tapahtuu useimmiten ulospäin (lateraalisesti), kun sääriluu kiertyy ulkokiertoon suhteessa reisiluuhun ja reisilihas kiristyy samanaikaisesti.

Tämä voi tapahtua:

• äkillisen suunnanmuutoksen

• hypystä alastulon

• liukastumisen

• tai polven vääntymisen seurauksena.

Pitkien luiden vipuvarret ja äkillinen lihasjännitys pakottavat lumpion liukumaan pois urastaan. Usein se palaa takaisin paikalleen itsestään, mutta vahingoittaa nivelsiteitä ja pehmytkudoksia.

Polvilumpion sijoiltaanmenon oireet

Ensimmäisen sijoiltaanmenon yhteydessä polven kipu ja turvotus ovat voimakkaimmat. Myöhemmin, kun kudokset ovat venyttyneet, kipu voi olla vähäisempää, vaikka lumpio menisi uudelleen sijoiltaan.

Yleisiä oireita:

• äkillinen, terävä kipu polven etuosassa

• polven eteen ja sisäsivulle kertyvä turvotus

• tunne, että polvi “pettää alta”

• polvilumpion näkyvä siirtyminen sivulle

• vaikeus ojentaa polvea

Polvilumpion palautuessa paikalleen liike on usein helpompi, mutta kipu ja arkuus voivat kestää päiviä tai viikkoja.

Kenellä polvilumpion sijoiltaanmeno on yleisintä?

Suurin osa tapauksista tapahtuu nuorilla, liikunnallisilla ihmisillä – erityisesti tytöillä ja nuorilla naisilla iässä 10–17 vuotta.
Tähän vaikuttavat anatomiset ja biomekaaniset tekijät:

• leveämpi lantio ja taipumus pihtipolvisuuteen

• heikko etureiden sisempi lihas (Vastus medialis obliques, VMO)

• heikot pakaralihakset ja heikko lantion hallinta

• yliliikkuvat nivelet tai sidekudoksen löysyys

• aiemmat vammat ja toistuvat sijoiltaanmenot

Myös virheellinen liikkumistekniikka, kuten hypystä alastulo polvet sisäänpäin, lisää riskiä.

Polvilumpion sijoiltaanmenon hoito

Ensimmäisen vamman jälkeen polvilumpion sijoiltaanmenon hoito aloitetaan yleensä konservatiivisesti eli ilman leikkausta.
Tavoitteena on vähentää kipua, palauttaa polven liike ja vahvistaa tukilihaksia, erityisesti VMO-lihasta, joka pitää lumpion linjassa.

Kuntoutus ja harjoittelu

• VMO-aktivaatioharjoitteet: polven loppuojennus kuminauhalla tai kevyt vastus

• Minikyykyt ja askelkyykkypidot

• Tasapainoharjoittelu ja yhden jalan liikkeet

  Lihasvoimaharjoittelua 3–5 kertaa viikossa kuntotasosta riippuen välttäen kipua. Kuntouruksen alussa on eritysen tärkeää välttää uutta polvilulumpion sijoiltaan menoa ja aloittaa maltillisesti sekä harjoittelu että muukin liikunta.

Harjoittelussa tärkeintä on alkuun hallinta, voima kehittyy kyllä toistojen kautta. Polven tulisi ojentua loppuun asti, jotta VMO aktivoituu tehokkaasti. 

Polvituki

Polvilumpiota tukeva polvituki auttaa ohjaamaan lumpion liikerataa ja ehkäisee virheasentoa. Erityisesti jos sijoiltaanmenoja on tapahtunut useita, tuki on suositeltava etenkin urheilussa ja epätasaisilla alustoilla liikkuessa.

Milloin polvilumpion sijoiltaanmeno vaatii leikkauksen?

Jos polvilumpion sisäpuolen nivelside (MPFL) repeää täysin tai sijoiltaanmenot toistuvat useasti, voidaan harkita kirurgista hoitoa. Usein jo muutamien sijoiltaamenojen jälkeen olisi syytä tutkituttaa polvi, ja varmistaa vaaditaanko leikkausta. 

Leikkaus korjaa nivelsiteen ja parantaa lumpion vakautta, mutta aina sitä ei tarvita – hyvin toteutetulla polvilumpion sijoiltaanmenon kuntoutuksella voidaan saavuttaa yhtä hyviä tuloksia.

Kirurgiaa suositellaan vain, jos:

• polvi menee toistuvasti sijoiltaan

• kipu ja epävakaus jatkuvat usean kuukauden kuntoutuksesta huolimatta

• magneettikuvassa näkyy merkittävä MPFL-vaurio

Liikunta polvilumpion sijoiltaanmenon jälkeen

Polvilumpion sijoiltaanmenon jälkeen liikunta on tärkeä osa toipumista. Kun kipu ja turvotus ovat laskeneet, voi aloittaa maltillisen harjoittelun.

Turvallisia lajeja ovat:

• pyöräily

• vesiliikunta

• crosstrainer

• rauhallinen kävely

• lihaskuntoharjoittelu

Vältä äkillisiä suunnanmuutoksia ja hyppyjä ensimmäisten kuukausien aikana.
Jalkaterapeutti tai fysioterapeutti voi ohjata yksilöllisen harjoitusohjelman ja seurata lumpion linjauksen palautumista.

Haluatko kysyä? Jätä maksuton konsultaatiopyyntö ja Jalkapäivä-tiimi ottaa sinuun yhteyttä. 

Voiko polvilumpion sijoiltaanmenoa ehkäistä?

Kyllä voi. Ennaltaehkäisy perustuu polven lihastasapainon ja liikehallinnan kehittämiseen.

• vahvista etureittä ja pakaralihaksia

• harjoita tasapainoa ja keskivartalon hallintaa

• vältä ylikuormitusta ja huonoja alastulotekniikoita

• käytä tarvittaessa polvitukea riskilajeissa tai vauhdikkassa liikunnassa

Oikea harjoittelu voi estää polvilumpion uusimisen ja palauttaa polven normaaliin toimintaan.

Yhteenveto

Polvilumpion sijoiltaanmeno on kivulias mutta useimmiten hyvin kuntoutettavissa oleva vamma.
Ajoissa aloitettu kuntoutus, etureiden lihasvoiman vahvistaminen ja liiketekniikan korjaaminen ovat parhaita keinoja estää uusiutuminen.

Jos polvilumpio on mennyt sijoiltaan, älä jää yksin – hakeudu jalkaterapeutin tai fysioterapeutin arvioon.
Oikealla hoidolla voit palata turvallisesti liikunnan pariin ilman leikkausta.