google-site-verification=b698mXkt6uDKKSiFS4alW1dbb719GKu3OWvAEphfik8
top of page
  • Writer's pictureSami Pesto

Ikäihminen ja plantaarifaskiitti, miten hoito muuttuu?

Plantaarifaskiittia pidetään eritysesti nuorten juoksijoiden vaivana, mutta oikeasti 40–70-vuotiaat ovat suurimmassa riskisissä kärsiä plantaarifaskiitista. Ikäihminen tarvitsee yhtälailla hoitoa plantaarifaskiitti oireisiin.


Miksi ja miten?

Selvitän sen tässä kirjoituksessa.


Juokseva nuori nainen
Nuori juoksija?

Kummalla näistä naisista on todennäköisemmin plantaarifaskiitti?

vanha nainen tym
Ikäihminen?








 


Jos ilmeestä voi päätellä, niin ikäihmisellä on plantaarifaskiitti.










Ikäihmisen painonnousu kuormittaa jalkaterää


Plantaarifaskiitti on lähtökohtaisesti rasitusperäinen vamma, joten taustalla on aina jonkinlainen ylikuormitus. Painonnousulla on selvästi vaikutuksensa, sillä ylipainoisilla on 1,4 kertainen riski kärsiä kroonisesta plantaarifaskiitista. Plantaarifaskiitti hoito usein keskittyykin painon tiputtamiseen, mutta on huomioitava ensisijaisesti kuormituksen hallinta ja voiman lisääminen. Usein paino alkaa myös tippua, kun kivut helpottavat ja lihasmassaa saadaan lisää. Ikäihminen on riskialtis painonnon nousulle mm. aineenvaihdunnan hidastumisen, sairauksien, passiivisuuden lisääntymisen ja muiden kipujen takia. Hoito on tehtävä tarkasti, sillä ikäihminen ei saa menettää lihasmassaa laihduttamisen aikana. Ikäihminen hyötyy myös unen hoidosta, jos taustalla on uni- tai nukahtamisvaikeuksia.

 


Ikääntyessä kantakalvon ja akillesjänteen yhteys heikkenee


Myös rakeenteelliset syyt vaikuttavat plantaarifaskiitin syntyyn ikääntyessä. On huomattu, että anatominen yhteys kantakalvon ja akillesjänteen välillä heikkenee ihmisen ikääntyessä, Näin ollen ikäihmisen jalkaterän normaali toiminta jämäkkänä vipuvartena ponnistusvaiheessa heikkenee, joka johtaa kuormituksen lisääntymiseen kantakalvossa. Muutokset myös luisissa rakenteissa haastavat kehoa ikääntyessä.

 

Ikäihminen passivoituu ja plantaarifaskiitti riski kasvaa


Passiivisuudelle on varmasti löydettävissä monia syitä, mutta nykyinen istumiskulttuuri on varmasti yksi suurimmista. Ihminen on siirtynyt pois jalkojensa päältä, ja monet istuvat lähes koko valveillaoloaikansa. Näin ollen lähes mikä tahansa kuormituksen lisääntyminen aiheuttaa jalkapohjan kudoksiin ylirasituksen, joka lisää plantaarifaskiitti riskiä. Myös seisomatyöläiset ovat loppujenlopuksi passiivisia ja näin lisäävät riskiä plantaarifaskiitille. Riippuen siis minkälaisessa työssä tai minkälaisen työuran ikäihminen on tehnyt, pitää ottaa huomioon plantaarifaskiitin hoidossa. Hoito on usein aktiivisuuden lisäämistä.

 

Heikko ikäihminen altistuu plantaarifaskiitille


Ikääntyessä ihminen menettää lihasvoimaa ja lihasmassaa vääjäämättä vuosittain, ja erityisesti jos elämä on passiivista eikä lihasvoimaa lisäävää harjoittelua tehdä säännöllisesti. Erityisesti jalkaterän ja pohkeen heikko lihasvoima yhdistetään plantaarifaskiitin syntymiseen. Voisi sanoa, ettei nykyinen hyvinvointi kulttuuri tue jalkaterän ja pohkeen lihasvoiman ylläpitoa, kun mietitään kuinka pehmeissä ja helpoissa olosuhteissa jalkamme nykyään ovat. Tukevat kengät ja tasaiset lattiat, puhumattakaan vähäisestä askelmäärästä ja intensiivisen liikkumisen loppumisesta, eivät vaadi jalan lihaksia olemaan vahvoja, joten, no, sen arvaa miten siinä sitten lopulta käy.

 

Huonot jalkineet ovat ehtineet vaikuttaa pidempään ikäihmisen jalkoihin


En väitä, että kaikki iäkkäät ihmiset käyttävät huonoja jalkineita, mutta kenkämuoti ei ole aina ollut jalkaterveyden kannalta optimaalista. On myös todennäköisempää, että ikäihminen on elämässään ehtinyt viettää jaksoja, jolloin on käytetty joko tietämättään tai täysin tiedostaen jalalle epäterveellisiä jalkineita, kuten liian pieniä tai liian kovia kenkiä. Joskus ei ole ollut hyviä kenkiä edes saatavilla. Huonot jalkineet johtavat lopulta jalkaterän lihasvoiman heikkenemiseen ja toiminnan häiriintymiseen, joka lisää plantaarifaskiitin riskiä ikääntyessä. Joskus plantaarifaskiitti hoito ei auta mikäli kenkiä ei vaihdeta tilavampiin.

 

Aika tekee tehtävänsä ja liitännäisvaivat ovat yleisimpiä vanhetessa


Luupiikki ja rasvapatjan atrofia (haurastuminen) ovat yleisiä ikäihmiselle. Luupiikkiä voi esiintyä ilman plantaarifaskiitin oireitakin, ja toisaalta suhteellisen harvassa plantaarifaskiitti tapauksessa löydetään myös röntgenissä nähtävä luupiikki. Kuitenkin pitkittyneen plantaarifaskiitin myötä kantapäähän voi muodostua luupiikki, joka vaikeuttaa entisestään plantaarifaskiitin kuntouttamista. Tutkimuksissa on havaittu, että pitkittynyt plantaarifaskiitti johtaa helposti myös kantapään rasvapatjan ohentumiseen ja sitä kautta kipeytymiseen. Eli pidempi aika vaikeuttaa plantaarifaskiitin hoitoa, ja ikäihmisellä on ollut enemmän aikaa laiminlyödä hoito ja kärsiä plantaarifaskiitti vaivoista.

 

Miten hoito muuttuu, jos plantaarifaskiitti vaivaa ikäihmistä?


Plantaarifaskiitin hoito ei juurikaan muutu, vaikka kyseessä olisikin ikäihminen. Yleensä taustalla on enemminkin kudosten kapasiteetin (kuten voiman ja kuormituksen sietokyvyn) lasku, kuin kuormituksen määrän nopea kasvu. Pienikin muutos, esimerkiksi pidempää seisominen tai kävelylenkkien aloittaminen, johtaa helposti ylirasitukseen ja kipuun kantakalvossa.


Plantaarifaskiitti hoito, mistä ikäihminen lähtee liikkeelle?


Plantaarifaskiitti kivunlievitys opas - lataa nyt
Lataa nyt - Maksuton Plantaarifaskiitti kivunlievitys opas

Hoito alkaa ensimmäisenä kivunlievityksellä, jotta pääsee mahdollisimman nopeasti takaisin liikkumaan. Passiivisuuden lisääntyminen entisestään tässä vaiheessa on huonon vaihtoehto, sillä moni ikäihminen liikkuu jo valmiiksi vähän, joten monet jäävät täysin sänkypotilaiksi plantaarifaskiitti kipujen kanssa. Lataa täältä maksuton ”Plantaarifaskiitti kivunlievitysopas”. Sieltä löydät toimivimmat ohjeet plantaarifaskiitin kivunlievitykseen kotikonstein.



Apua plantaarifaskiitin hoitoon jalkaterapeutilta


Kun plantaarifaskiitin hoito etenee, ja kipu lievittyy, on hyvä pyrkiä palauttamaan voima ja hallinta jalkaterän ja pohkeen lihaksiin. Näin voidaan varmistaa, että aktiivisuustason nostaminen ei aiheuta uutta kipuprovokaatioita. Oli kyseessä ikäihminen tai nuori, on tärkeää, tunnistaa omalta kohdaltaan hallinnan puutteet ja lihasheikkoudet sekä onko oma keho enemmän yliliikkuva vai jäykkä. Näin plantaarifaskiitti hoito voidaan keskittyä näiden ominaisuuksien kehittämiseen ja mahdollisten toimintahäiriöiden korjaamiseen. Joskus hoito on helpompaa ammattilaisen avustamana. Tähän saat apua jalkaterapeutilta, voit jättää maksuttoman konsultaatiopyynnön tästä.


Ikäihminen voi hoitaa plantaarifaskiittia myös itse

Plantaarifaskiitti 101 verkkokuntoutus
Kuntoututa plantarifaskiittisi itse

Plantaarifaskiitin hoito on päässyt siihen pisteeseen, että harkitaan palaamista intensiivisempään liikuntaan on suunniteltava, jotta se tapahtuu riittävän maltillisesti ja nousujohteisesti. Oli sitten kyse reippaammista kävelylenkeistä lomareissussa, lavatansseista tai miksei sulkapallosta, hyppääminen suoraan näihin lajeihin ilman valmistautumista, on kuin kaivaisi verta nenästään. Mikäli kaipaat selkeää ohjeistusta ja nousujohteista kuntoutusohjelmaa katso täältä ”Plantaarifaskiitti 101 verkkokuntoutus”


Kantava ajatus plantaarifaskiitin hoidon taustalla on palauttaa ikäihmisen liikkumiskyky, niin että hän pystyy taas nauttimaan elämästään täysillä, eikä tarvitse pelätä voiko käydä kesällä järvessä uimassa tai leikkiä lasten lasten kanssa.


-Sami

1 kommentti

Viimeisimmät päivitykset

Katso kaikki

1 комментарий


Гость
26 июн.

Kiitos. Oli hyvä artikkeli. Kiinnostavaa luettavaa. Kantapääni on ollut kipeä jo kolme kuukautta. Harrastan lähinnä kävelyä. Enkä halua luopua siitä. Latasin myös oppaan, vaikuttaa hyvältä.

Лайк
bottom of page